Nyt on jo lauantaipäivä. Eilen ei oikein tapahtunut mitään, oon jotenki taasa tylsistynyt elämään. En tiedä mistä se johtuu. Tänään ystäväni piti tulla käymään, ja jäämään yöksi, ja dokaamaan. Mutta ei, ei hän tulekaan. Sitten olen yrittänyt soitella kaikille, että mitäs puuhaat tänään, mentäiskö baariin, vai haluiaisitko tulla tänne yöks tänään? Äw, kaikilla on jotain muuta puuhaa. Nyt on tosi surullinen olo, tai sellanen flegmaattinen. Kai tässä pitää käydä kaupassa ostamassa juomista. En jaksa vaan jumittaa himassa ilman juomista. Pitkään aikaan ei oo ollu tämmöstä oloa. No mikäs tässä ollessa, kun on lauantai, onneksi tää päivä ei oo sunnuntai, silloin olisi vielä pahempi suruolo. Kun viikonloppu olis menny niin nopeasti, toisaalta on ihana välillä viettää aikaa  yksin. Katson leffoja ja mietiskelen päässäni asioita.

Telkkaristakin tulis ihan ok ohjelmaa tänä päivänä. Kohta alkais Serranon perhe ainakin. Mutta nyt taidan lopettaa tämän merkinnän. Uusia juttuja taas vaikka ensiviikolla.